Taikakuun Kekri - virtuaalihevonen

virallinen nimi:Taikakuun Kekri

© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan (rakenne + pää) & VRL-01222 (ratsastus)
lempinimi:Kerttu
rekisterinumero:VH13-018-0177
rotu:suomenhevonen
syntynyt:10.09.2012 (ikä) 4v 20.03.2013
sukupuoli:tamma
väri, merkit:rautias
säkäkorkeus:152 cm
painotus:kenttä/esteratsastus
koulutustaso:helppo (helppo B / 100cm)
kasvattaja:Taikakuun Kartano
omistaja:alhippa (VRL-00064) / Taikakuun Kartano

Marraskuun 2015 Esteratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuudessa metsästi ERJ-II palkinnon.
7,5 + 40 + 16 + 20 + 15 = 98,5p. ERJ-II

Lokakuun 2015 Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuudessa nappasi KERJ-I palkinnon!
7 + 43 + 19 + 20 + 15 = 104 KERJ-I

Maaliskuun 2013 2 - 4 vuotiaiden varsojen arviointitilaisuudessa palkittiin SV-I palkinnolla (3v).
rakenne 7, suku 7, käytöskoe 15, ratsastuskoe 6,5 + 10 (60.686%) = 45,5 SV-I

Yleiseltä olemukseltaan Kerttu on emänsä tapaan melkoine tamma. Tässä tapauksessa ei omena ole puusta kauas pudonnut, sillä tämäkin tamma tietää tasan tarkkaan mitä tahtoo tehdä ja mitä ei. Maastakäsin käsiteltäessä naru kannattaa aina laittaa turvan ympäri, sillä tämä on hyvin potettiaalinen joukkohysterian aiheuttaja ja aivan varmasti niihin mukaan lähtevä. Jämäkkää komentamista tamma kaipaa hyvin usein. Hoidettaessa Kerttu käyttäytyy kunnolla niin karsinassa kuin pesupaikallakin ja antaa toimittaa, pääasiassa, tarvittavat toimenpiteet, mutta aina ei siihen suostu ilman pientä vastaan kinnaamista. Varustettaessa Kerttu kuitenkin toimii erinomaisesti.

Ratsastettaessa Kerttu on herkkä, liikkuu omalla moottorillaan ja toisinaan sielunelämältään kummallinen. Tämän kanssa on pitkälti hyvin päiväriippuvaista miten sujuu, joten aivan kaikesta ratsastajankaan ei kannata itseensä ottaa. Sileällä työskentelyyn Kerrtu on yleensä varsin motivoitunut ja toimii tehtävissä pienin avuin. Toisinaan kuitenkin saattaa olla hieman junttura. Rataesteillä Kerttu on vauhdikas, ehkä liiankin vauhdikas, mutta hyvä tekniikkainen hyppääjä, jolla on erinomainen imu esteelle. Tamma kaipaa kuitenkin hyppyihin tukea, eikä hyppää jos ratsastajaa selässä alkaa touhu epäilyttämään. Maastoesteillä Kerttu on rohkea ja kohtuullisen itsenäinen hyppääjä, eli kaipaa lähinnä ohjauksen esteelle ja pientä tukea sekä temmon säätelyä.

Kilpailuissa Kerttu on aina alkuun melko rauhaton ja jopa säpsy. Verryttelyn aikana tamma kuitenkin tasaantuu omalle tasolleen, eli on reipas ja toisinaan melkoinen junttura. Kouluradalla Kerttu antaa kyllä itsestään paljon irti, mutta valitettavasti toisinaan on hieman vastahankainen ja se näkyy kyllä suorituksessakin. Parhaimmillaan kuitenkin melkein jo erinomainen kouluratsu. Rataesteillä Kerttu on nopea ja ylltävän ketterä, joskin toisinaan hieman hidas ohjautumaan, joka saattaa aiheuttaa hankaluuksia varsinkin lyhyiden reittien valinnan kannalta. Huonossa hyppypaikassa tamma saattaa kieltäytyä. Maastoesteillä Kerttu on itsevarma ja rohkea etenijä, joka hyppää käytännössä kaiken yli, joka eteen tulee, eli ratsastajan tulee pitää huoli siitä, että ratsukko pysyy radalla.

Lastaamisen suhteen Kerttu on jälleen hieman junttura. Käytännössä tamma kannattaa aina lastata liinoilla, mutta joinain päivinä on yllättänyt ja kävellyt puolivahingossa koppiin ilman niitäkin. Pääasiassa tamma matkustaa nätisti, mutta kiimaisena saattaa kolistella. Kengityksen ajaksi tämä tamma kaipaa oikeastaan rauhoituksen, tai muuten tappelee viimeiseen asti vastaan. Eläinlääkäriin Kerttu suhtautuu aina varauksella, vaikkakin antaa tehdä tutkimukset, tosin toisinaan naamasta kyllä näkee mitä mieltä tamma on. Kerttu ei ole erityisen hyvä pistää ja siksi lääkintä pyritäänkin suorittamaan suun kautta. Hampaiden raspaamisen ajaksi Kerttu kaipaa paikan pakkopilttuusta ja huulipuristimen ylähuuleen, jotta toimenpiteen onnistumisesta voidaan edes puhua.

Sukutaulu

i Fiktion Rälssi
KTK-III ERJ-I ERL-II SLA-II YLA2
vprt 150cm
ii Fiktion Rajakreivi
VIR MVA Ch KTK-II ERJ-I ERL-II SLA-I SV-I YLA2
tprt 158cm
iii Ruhtinas
KTK-III SLA-III YLA2
trt 158cm
iiii Pojan-Kloppi
vprt 157cm
iiie Tytön-Tahto
prt 158cm
iie Heiskun Hilkka
VIR MVA Ch KTK-III ERL-III
rt 158cm
iiei Heisku
rt 159cm
iiee A.S. Hilkka
prt 152cm
ie Fiktion Rosiina
KTK-III ERJ-I ERL-III SLA-I SV-I YLA2
prt 144cm
iei Riimanni
VIR MVA Ch KTK-II ERL-II
prt 141cm
ieii Eetos FI
prt 139cm
ieie Henriikka FI
tprt 141cm
iee Himputtiina
SLA-II ERJ-I ERL-III YLA2
m 149cm
ieei Kinki Tarruna
m 149cm
ieee Vihellyksen Satakieli
m 145cm
e Ruhtinatar KAT
SV-I
prt 151cm
ei Snillin Poliisimestari
VIR MVA Ch KTK-III
vrt 150cm
eii Tuisku-Lumi
km 160cm
eiii Tuiskun-Poika
eiie Lumikukka
eie Värikäs
prt 145cm
eiei Timangi
rt 150cm
eiee Sateenkaari
rt 143cm
ee Rohmulan Rosvotar
YLA2
rt 152cm
eei R.A. Tatuni
vrt 155cm
eeii R.A. Vippo
prt 160cm
eeie R.A. Sulotar
vrt 154cm
eee Iloksiiri
rt 157cm
eeei Laukkonen
prt 158cm
eeee Syyppä
rt 153cm

Jälkeläiset

tamma Taikakuun Syysvilja (sh, s.01.03.2015) isä Fiktion Velmeri
tamma Taikakuun Talvennapa (sh, s.13.01.2015) isä Hirttivaaran Ristipisto
tamma Taikakuun Ruska (sh, s.04.10.2014) isä Taikakuun Rujo Riidankylväjä
tamma Taikakuun Kuura (sh, s.05.08.2013) isä Taikakuun Rusko

Kilpailukalenteri

Rataesteratsastus

Sijoituksia ERJ:n alaisissa 51, joista voittoja 8

21.08.15 ERJ : 100cm : 5/40 : Chowter Sporthorses
13.08.15 ERJ : 100cm : 3/30 : Mörkövaara
05.08.15 ERJ : 100cm : 3/30 : Kadotetut Suomenhevoset
03.08.15 ERJ : 100cm : 1/30 : Kadotetut Suomenhevoset
01.08.15 ERJ : 100cm : 1/30 : Kadotetut Suomenhevoset
19.07.15 ERJ : 100cm : 4/50 : Aittohaara
19.07.15 ERJ : 100cm : 1/30 : Kuuralehto
19.07.15 ERJ : 100cm : 6/50 : Harlakka
18.07.15 ERJ : 100cm : 4/50 : Harlakka
18.07.15 ERJ : 100cm : 3/40 : Delmenhorst
12.07.15 ERJ : 100cm : 4/40 : Delmenhorst
10.07.15 ERJ : 100cm : 5/30 : Mörkövaara
09.07.15 ERJ : 100cm : 1/40 : Delmenhorst
09.07.15 KRJ : 100cm : 2/30 : Runoratsut
08.07.15 ERJ : 100cm : 5/30 : Redwood
07.07.15 ERJ : 100cm : 2/30 : Runoratsut
05.07.15 ERJ : 100cm : 5/30 : Mörkövaara
04.07.15 ERJ : 100cm : 2/30 : Redwood
03.07.15 ERJ : 100cm : 5/30 : Redwood
03.07.15 ERJ : 100cm : 4/30 : Runoratsut
02.07.15 ERJ : 100cm : 1/30 : Redwood
02.07.15 ERJ : 100cm : 2/30 : Redwood
02.07.15 ERJ : 100cm : 4/30 : Mörkövaara
01.07.15 ERJ : 100cm : 2/30 : Mörkövaara
01.07.15 ERJ : 100cm : 2/30 : Runoratsut
29.06.15 ERJ : 100cm : 5/30 : Runoratsut
14.06.15 ERJ : 100cm : 2/30 : Allim's Sporthorse
30.04.15 ERJ : 90cm : 5/60 : Taikakuun Kartano
25.04.15 ERJ : 90cm : 2/60 : Taikakuun Kartano
08.04.15 ERJ : 90cm : 3/50 : Thrillium
29.01.15 ERJ : 90cm : 1/50 : Taikakuun Kartano
28.01.15 ERJ : 90cm : 5/50 : Taikakuun Kartano
27.01.15 ERJ : 90cm : 3/50 : Taikakuun Kartano
15.12.14 ERJ : 90cm : 4/50 : Cresendo
11.12.14 ERJ : 90cm : 1/50 : Cresendo
07.12.14 ERJ : 90cm : 3/21 : Erkinheimot
04.12.14 ERJ : 80cm : 3/50 : Taikakuun Kartano
03.12.14 ERJ : 80cm : 3/50 : Taikakuun Kartano
30.11.14 ERJ : 80cm : 1/30 : Solutions
21.11.14 ERJ : 90cm : 4/46 : Marike
10.11.14 ERJ : 80cm : 3/50 : Taikakuun Kartano
28.07.14 ERJ : 80cm : 5/40 : Elisan yksityiset
27.07.14 ERJ : 80cm : 2/40 : Elisan yksityiset
26.07.14 ERJ : 80cm : 2/40 : Elisan yksityiset
22.07.14 ERJ : 80cm : 5/40 : Elisan yksityiset
14.07.14 ERJ : 80cm : 2/40 : Maanan Sh
10.04.14 ERJ : 80cm : 3/40 : Huvitutti
15.10.13 ERJ : 80cm : 4/40 : Huvitutti
12.10.13 ERJ : 80cm : 5/40 : Huvitutti
11.10.13 ERJ : 80cm : 4/40 : Huvitutti
12.08.13 ERJ : 80cm : 4/37 : Muiston Sh

Sijoituksia VSR:n alaisissa 8, joista voittoja 6

31.12.14 VSR CUP : 90cm : 5/64 : Susiraja
30.06.14 VSR CUP : 80cm : 1/44 : Susiraja
30.09.13 VSR CUP : 80cm : 5/43 : Koston Sh
30.09.13 VSR CUP : 60cm : 1/19 : Koston Sh
18.08.13 VSR : 70cm : 1/5 : VSR
16.08.13 VSR : 70cm : 1/5 : VSR
15.08.13 VSR : 70cm : 1/5 : VSR
13.08.13 VSR : 70cm : 1/5 : VSR

Kenttäratsastus

Sijoituksia KERJ:n alaisissa 37, joista voittoja 10

31.03.15 KERJ CUP : helppo : 7/89 : Taikakuun Kartano
09.06.14 KERJ : helppo : 4/60 : Juksula
08.06.14 KERJ : helppo : 7/60 : Juksula
07.06.14 KERJ : helppo : 7/60 : Juksula
21.05.14 KERJ : helppo : 6/40 : Muiston Sh
10.04.14 KERJ : helppo : 1/40 : Aasikartano
24.01.14 KERJ : helppo : 4/43 : Taikakuun Kartano
22.01.14 KERJ : helppo : 5/30 : Satulinna
13.01.14 KERJ : helppo : 6/55 : Breawa
13.01.14 KERJ : helppo : 2/62 : Marike
12.01.14 KERJ : helppo : 1/54 : Nuovan Talli
11.01.14 KERJ : helppo : 1/54 : Nuovan Talli
11.01.14 KERJ : helppo : 5/55 : Breawa
07.01.14 KERJ : helppo : 4/54 : Nuovan Talli
04.01.14 KERJ : helppo : 1/55 : Silence Ponies
18.12.13 KERJ : tutustumis : 6/36 : Privas Park
13.12.13 KERJ : tutustumis : 3/30 : KK Ginger
11.12.13 KERJ : tutustumis : 5/41 : Pirunkorpi
08.12.13 KERJ : tutustumis : 1/25 : Susiraja
07.12.13 KERJ : tutustumis : 1/25 : Susiraja
06.12.13 KERJ : tutustumis : 5/25 : Susiraja
30.10.13 KERJ CUP : tutustumis : 3/58 : Taikakuun Kartano
18.10.13 KERJ : tutustumis : 5/27 : Lumivuo
14.10.13 KERJ : tutustumis : 3/26 : Taikakuun Kartano
12.10.13 KERJ : tutustumis : 1/26 : Taikakuun Kartano
01.10.13 KERJ : tutustumis : 3/28 : Lumivuo
26.05.13 KERJ : tutustumis : 1/22 : Taavilan Sh
20.04.13 KERJ CUP : harraste : 1/71 : Taikakuun Kartano
19.04.13 KERJ : harraste : 4/38 : Riihen ponitalli
18.04.13 KERJ : harraste : 5/30 : Satulinna
15.04.13 KERJ : harraste : 4/30 : Satulinna
17.03.13 KERJ : harraste : 1/37 : Taikakuun Kartano
16.03.13 KERJ : harraste : 4/50 : Akileya
15.03.13 KERJ : harraste : 4/50 : Akileya
14.03.13 KERJ : harraste : 6/37 : Taikakuun Kartano
06.03.13 KERJ : harraste : 4/32 : Bogart&Britanov
01.03.13 KERJ : harraste : 2/24 : Bogart&Britanov

Sijoituksia VSR:n alaisissa 1, joista voittoja 0

28.02.14 VSR CUP : helppo : 3/20 : VSR

Näyttelyt

15.09.13 VSR : Rotunäyttely : Aik. tammat : 19/24 III-palk : lt. Jessika

Päiväkirja/Valmennukset

31.03.2015: KERJ CUP helppo 7/89 (06+06+62=074)
En nyt tiedä olinko aivan täysin kajahtanut vai mitä, mutta lähdinpä sitten vielä Kertun vanhoilla päivillä kerran mukaan kauden isoimpiin kinkereihin. Suoranainen ihme, että vanhat kvaalit riittivät, mutta tälläinen tuuri pääsi käymään. Selkeästi kilpailuiden kanssa, kun on jäähdytelty, jo pitkät tovit, mutta tamma on erinomaisessa kunnossa säännöllisen kotitreenin ansiosta. Etenkin viimeistelevät treenit olivat sujuneet suorastaan yli odotusten. Suurella mielenkiinnolla lähdinkin aamulla verryttelyn jälkeen ensimmäisen osakokeen pariin. Kerttu selvästi löysi kilpailumoodin ja tuntui heräävän täysin eloon vanhojen tottumusten tullessa uudelleen eteen elämässään. Rata suoritettiin suurella antaumuksella, siististi ja kellon tarkasti. Täytyy sanoa, että teimme Kertun kanssa varmasti yhden parhaista koulukokeista koskaan. Tämän jälkeen olikin varsin mielekästä siirtyä varusteiden vaihdon jälkeen rataestekokeen pariin. Joitakin verryttelyhyppyjä alle ja menoksi. Kerttu suoritti tarkasti ja keskittyneesti, joskin temmon pidi sopivan maltillisena, kun siihen aikarajan puitteissa kuitenkin oli varaa. Virheetön suoritus siitä saatiinkin aikaan, vaikka kovin montaa sekuntia pidempään ei radalla olisikaan voinut viihtyä.

Tutuista rutiineista poiketen Kerttu toki sai päivän tauon aikana levätä ja syödä päiväheiniänsä, mutta iäkkäämpää tammaa oli kuitenkin myös jaloiteltava päivän aikana, jotta ei pääsisi jäykistymään liikaa. Onneksi taustajoukoista löytyi useampi kuin yksi innokas tamman taluttelija, jotta itse pääsin valmistautumaan viimeiseen, ja ratkaisevaan, osakokeeseen maastoesterataan tutustumalla. Siinä näytti olevan omat haastavat kohtansa, mutta missään nimessä se ei olisi sellainen etteikö siitä Kertun kanssa selviytyisi. Tarkkana kuitenkin saisi olla ja temmon kanssa kannattaa vielä radan aikana miettiä miten menee. Radalle päästiin onneksi aika luokan alkuvaiheilla, heti kun verryttelyssä olin todennut, että Kertulta todella löytyy edelleen sydäntä tähän lajiin. Ensimmäiset esteet sujuivat ongelmitta ja innostumisestaan huolimatta Kerttu pysyi hyvin avuilla. Totesin melko aikaisessa vaiheessa, että tempoa on hieman pudotettava radan edetessä, mutta nyt onkin mentävä vanhan hevosen ehdoilla. Esteet ylittyivät tarkasti, pystyi samanaikaisesti keskittymään täysin, mutta myös vielä fiilistelemään todennäköisesti viimeistä maastoesterataa ikinä Kertun kanssa. Kolmanneksi viimeiselle esteelle tuli pieni tiplu, aivan totaalinen arviointivirhe, jonka takia oli aivan pakko ottaa pysäytys, josta tietysti seurasi estevirhe, mutta uudella lähestymisellä esteen ylittäminen oli turvallista. Maaliin päästiin hieman ihanneajan ulkopuolella, josta toki ropisee pieni aikavirheitä. Juuri nyt kuitenkin on aivan sama miten lopulta käy. Kerttu osoitti vielä kerran rakkautensa tähän lajiin, alttiutensa työskennellä ratsastajan kanssa ja kykynsä myös jaksaa vanhoilla päivillä näinkin rankan päivän. Tämä olisi riittänyt minulle, mutta tuli vielä myös muuta. Olimme täysin yllättäen sijoittuneiden joukossa! Kaukana voittajasta, mutta yllättävän pienin marginaalein sielä viimeisten sijoitusten joukossa. Tämä yllätys tuntui kruunaavan koko yhteisen kilpailu-uramme.

01.03.2015: Neljäs varsominen.
Kertun neljäs varsa oli alusta pitäen tilaus eräälle toiselle suomenhevoskasvattajalle, kolmannen kasvattajan omistamasta orista. Toisinkuin tamman aikaisemmat kantoajat, tämä oli kaikkea muuta kuin helppo. Väliin piti pitää sormet ristissä, että varsa pysyisi loppuun asti sisällä. Jostain kumman syystä tämä oli se kaikkein vaikein kantoaika. Tallissa oli ollut yksi virusabortti tapaus kantoaikana ja pelkäsin tämänkin varsan menettämistä, mutta ihme ja kumma sielä pysyi. Kerttu oli myös itse paljon varovaisempi tämän kantoajan, haluttomampi liikkumaan lähes alusta pitäen ja tamma siksi jäikin hyvin ajoissa jo ratsastamatta. Omaehtoisestikin oli vähemmän aktiivinen liikkuja kuin normaalisti. Oli aivan selvää, ettei tätä tulevaa varsaa voinut pitää itsestäänselvyytenä. Tänään vihdoin, jälleen hieman etuajassa, juuri ja juuri tämän päivän puolella, Kerttu sitten vihdoin aloitti varsomisen. Itse varsominen sujui lopulta hyvin ja varsa oli ulkona riittävän nopeasti ilman apuja. Varsa näytti voivan hyvin, oli jalkeilla suhteellisen pian syntymästään ja ruokaili hyvällä halulla. Sen sijaan tällä kertaa jälkeiset tuntuivat olevan tiukasti kiinni, ei auttanut vesipussien sitominen painovoiman avuksi, ei auttanut Kertun vieminen hetkellisesti ulos yksi kävelemään, varsan jäädessä karsinaan odottamaan, joka on monen monta kertaa pelastanut tilaneen muiden tammojen kanssa. Varhain aamulla ei auttanut, kuin kaivaa kaapista oksitosiinia, piikittää sitä tammaan, ja soittaa päivystävä eläinlääkäri paikalle. Puolentoistatunnin kuluttua eläinlääkäri pääsi paikalle, juuri parahiksi näkemään, että ne jälkeiset todella siis putosivat. Tässä kohtaa ne olivat kuitenkin olleet aivan liian pitkään kohdussa, joten oli aika valmistella tamma kohtuhuuhteluun. Huuhtelun tulos oli ikävää nähtävää, kohtu oli selkeästi tulehtunut ja se kaipaisi useamman huuhtelukerran. Siltä seisomalta tamma laitettiin sulffakuurille ja alettiin toivoa parasta. Jossain kohtaa päivää sain soitettua varsan omistajalle sen syntyneen ja annoin samalla raportin tämän hetkisestä tilanteesta, varsa voi hyvin, mutta emän kanssa ollaan tulisilla hiilillä. Kerttu ei päältäpäin katsoenkaan näyttänyt voivan hyvin, mutta hoiti urheasti varsaansa niin huolella kuin vain voi. Eläinlääkäri tuli illalla uudelleen suorittamaan kohtuhuuhtelua, se oli hieman parempi, mutta kaipaisisi ainakin toiset huuhtelut seuraavan päivän aikana. Sovin samantein eläinlääkärin kanssa hänen tuloistaan seuraavana päivänä ja aloin toivomaan parasta. Tämä jäisi kyllä Kertun viimeiseksi varsaksi, vaikka tamma tästä kaikella toivolla saadaan pysymään hengissä.

13.01.2015: Kolmas varsominen.
Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, Kertun kolmas kantoaika sujui juuri niin helposti ja mallikkaasti kuin kaksi ensimmäistäkin. Toki kasvattajana olen tästä faktasta varsin huojentunut, sillä niitä ongelmatapauksiakin riittää. Tällä kertaa varsominen ei kuitenkaan mennyt yliajalle, vaan suorastaan kaikkien yllätykseksi Kerttu varsoi tällä kertaa aikaisemmin kuin koskaan aiemmin. Hieman siis pääsi yllättämään tamma edellisenä iltana vahatippojensa kanssa, mutta osattiinpa olla yö passissa varsomiskameralla. Tämän päivän puolella, hyvin pian keskiyön jälkeen, tamma sitten aloitti kolmannen varsomisensa. Kun varsominen tuntui hieman pitkittyvän otin varmanpäälle ja menin itse hieman auttamaan vetämällä varsan lopulta ulos Kertun supistusten tahdissa. Varsa onneksi näytti alustapitäen voivan hyvin ja oli melkoisen virkeä vastasyntyneeksi. Melko normaalissa ajassa tämä tammavarsa oli myös jalkeilla, monen yrityksen jälkeen, ja maitobaarilla ruokailemassa. Olin jälleen sitomassa tuttuun tapaan jälkeisiä häntään, kun ne yhtäkkiä putosivat suorastaan käsiin, nopeiten ikinä mistään omistamistani tammoista. Eipä siinä mitään, ei tarvinnut ainakaan aamuun jännittää irtoaako vai ei. Pystyi siis menemään turvallisin mielin nukkumaan muutamaksi tunniksi. Aamulla soitin orin omistajalle varsan syntyneen, sillä tämä varsa oli tilattu tapaus alusta pitäen. Sinällään helppo varsa, sillä ei tarvitse jännittää löytääkö tälle sopivan kodin tulevaisuuteen vai ei. Hän lupasikin tulla vielä tämän päivän aikana katsomaan, mutta ei ehtisi paikalle ennen iltaa. Aamupäivän aikana pystyi toteamaan, että varsa on selvästi vahvistunut, se on valpas ja varsin luonteikkaankin oloinen. Kerttu eli jälleen emän elämään ollen varsastaan varsin huolehtivainen. Ulkona on melkoiset pakkaset, joten tämän varsan ensimmäinen ulkoilu saattaa lykkääntyä normaalia hieman pidemmälle ajankohdalle, mutta katsotaan mitä tulevat päivät tuovat tullessaan.

10.12.2014: Kouluvalmennus - valmentajana Creimeide
Kerttu oli ensivaikutelmaltaan utelias ja reipas tamma, joka liikkui jo heti alkuun ylimääräisiä tahmaamatta korvat hörössä. Oikeastaan tammaa katsoessa tuli ihan hyvälle mielelle! Ohjeistin ratsastamaan Kerttua paremmin avuille väistättämällä sitä pohkeella: ympyrällä takaosaa ulos ympyrältä ja pitkillä sivuilla pieniä pätkiä avoa. Lämmittelyn aikana tamma rentoutuikin ja laski nenäänsä yläilmoista jo huomattavasti alemmas, muttei kuitenkaan vielä pyöristynyt muodoltaan.

Varsinainen työskentely aloitettiin reilun 20min huolellisen lämmittelyn jälkeen kolmikaarisella kiemurauralla ravissa niin, että keskimmäinen kaari tuli laukata. Kehotin kiinnittämään huomiota siisteihin siirtymisiin ja huolellisiin teihin. Huomasin heti ensimmäisellä suorituskerralla, että Kertulle on paljon helpompi siirtyä siististi ravista laukkaan kuin laukasta raviin. Raviin siirtyminen ei ollut mitenkään siisti: tamma nosti päätä luotilinjalta ja ensimmäiset raviaskeleet olivat selätöntä kaahotusta. Korjasin vähän alhipan käden paikkaa ja kehotin käyttämään paljon enemmän istuntaa, sillä Kerttu herkkänä selvästi vastusti vähän kädellä tehtyä pidätettä. Parilla toistolla siirtyminen raviin parani huomattavasti joten jossain sentään edistyttiin!

Kolmikaarisen jälkeen teimme hetken tehtäviä käynnissä. Tehtävään kuului käynnin lisäys, pysähdys, peruuttaminen ja raviin siirtyminen suoraan peruutuksesta muutaman askeleen ajaksi. Ravista siirryttiin taas takaisin käyntiin ja tehtäväkaavio alkoi alusta. Kerttu toimi todella pehmeästi ja hyvin, aivan yllätyin kuinka sulavasti se siirtyi raviin suoraan peruutuksesta! Kehuin ratsukkoa ja pyysin heitä seuraavaksi laukkaympyrälle, jolla tehtäisiin siirtymisiä harjoituslaukasta keskilaukkaan ja päinvastoin. Laukkatehtävä toistettiin molempiin suuntiin, jonka jälkeen kello oli rientänyt jo niin paljon että oli loppuverryttelyn aika. Olin Kerttuun todella tyytyväinen: vähän houkuteltuna se kokosi itseään upeasti tasoonsa nähden. Lisäksi tammalla oli jotain vieläkin tärkeämpää, herkkyyttä ja halua miellyttää ratsastajaansa.

04.10.2014: Toinen varsominen.
Kertun elämänsä toinen kantoaika oli sujunut yhtä mallikkaasti kuin ensimmäinenkin. Tamma oli voi hyvin alusta loppuun saakka, oli täysin oma itsensä ja liikkui vapaasti loppuun saakka. Jälleen kerran varsaa pidettiin hieman yliajalla ja omistajaa varpaillaan varsomisen suhteen. Tällä kertaa sentään varsomiskamera toimi, joten tammaa ei ollut välttämätöntä mennä heti häiritsemään talliin, kun varsominen vihdoin tänään aamuyöllä alkoi. Tamma hoito jälleen homman turvallisesti alusta loppuun saakka itse. Ihmisen hommaksi jäi vain sitoa jälkeiset häntään kiinni, odottamaan irtoamista. Uusi tulokas osoittautui olevan hieman harkitsevaa sorttia ja pohdinkin aluksi onko varsalla kaikki kunnossa. Aikansa kuitenkin siinä elämänsä alkua ihmeteltyään varsa nousi vihdoin jaloilleen seisomaan, kerrasta yllättävän tukevasti. Kummasti Kerttu itse saattoi maitobaarin ulottuville ja varsan ei tarvinnut ensimmäisiä askeliaan ottaa. Varsa söi varsin hyvällä ruokahalulla ja osoittautui samalla tammavarsaksi. Kerttu ja varsasyntynyt tammavarsa saivat jäädä omaan rauhaan aamuun saakka, jolloin jälkeiset olivat irronneet normaalisti ja varsa oli selkeästi hieman vilkkaampi. Kerttu jälleen osoitti olevansa huolehtivainen emä, mutta vaikutti hieman rennommalta kuin ensimmäisen varsomisensa jälkeen. Kuten meillä aikaisemminkin on ollut tapana, saa tämäkin tamma ja varsa viettää ensimmäiset pari päivää rauhassa sisätiloissa keskenään ja sen jälkeen voidaan säiden salliessa pohtia sitä ensimmäistä ulkoilua.

10.08.2014: Maastoestevalmennus - valmentajana Eerika Viitala (Norpatar)
Olin saapunut valmentamaan alhipan omaa kasvattia Kerttua. Ratsukko odotteli minua sovitulla sänkipellolla, johon on koottu syksyksi muutamia siirrettäviä maastoesteitä. Tarkoitus oli suorittaa pelkästään verryttely tällä alueella. Annoin alhipalle korvakuulokkeen jonka hän asensi korvaansa. Langattoman mikin avulla pystyn kommunikoimaan ratsastajan kanssa, vaikka hän olisikin hiukan kauempana tai sää olosuhteet ovat heikommat.

Aloitimme valmennuksen maapuomi ja kavaletti harjoituksilla, joissa seurasin ratsukon yhteistyötä. Kiinnitin huomiota alhipan istuntaan ja etenkin apujen läpiviemiseksi Kertulle asti. Tamma selkeästi otti hiukan itseensä pienet muutokset ratsastajassa ja tamma on melko varmasti haastava ratsastaa mikäli ratsastajat vaihtuisivat useasti. Kerttu ei voinnut yhtään sietää ratsastajan sisäpohkeen siirtoa aavistuksen taaemmaksi, vaan se alkoi vaihtelemaan laukkoja ja pukkailemaan. Jalka olisi kuitenkin saatava hiukan enemmän alle varsinkin näin perustyöskentelyssä, koska se parantaa tasapainoa rataesteillä. "Se on hiukan tempperamenttisellä tuulella tänään", alhippa totesi kun annoin luvan hetken huilahtaa ja tarkastaa mahavyön kireys. "Tuntuu neidistä lyötyvän luonnetta, ei varmaan ole ollut helpoin varsa", naureskelin.

Jatkoimme kavaletti harjoituksista verryttely hyppyihin pellolla olevien tukkien ylitse. Perus tukit olivat tammalle ihan helppoa kauraa, niin kuin tietenkin kuuluukin eikä sitä hämäännyt myöskään ylä-/alamäkeen hyppääminen. Tosin ratsastajalle tuli pienenä yllätyksenä hankalasta päivästä ja omasta pienestä lähestymisvirheestä aiheutuneen kompuroinnin seurauksena tamma otti suorastaan hatkat lähtien villiin laukkaan heitelleen peräänsä. Tästä intoutuneena aloimmekin "kaivamaan verta nenistämme" ja hiomaan lähestymisiä erilaisille estetyypeille. Etenkin A-este tuotti hankaluuksia tammalle vaikka se kuulemma on niitä hypännyt paljonkin kotosalla ja silloin tällöin kilpailuissa. Kiinnitin huomion alhipan lähestymiskulmaan. Hän teki siitä hiukan hankalaa hevoselle, joka ei selkestikään ollut kaikkein parhaassa viressä eikä sillä ensimmäisenä ollut mielessä palvella ratsastajaansa, jos se ei auta häntä.

"Kokoajan hereillä ja valmiina sanomaan viimeinen sana. Tee tehtävistä sille naurettavan helppoja, vaikka sinun pitäisi tehdä enemmän töitä sen eteen. Tamma ei ole parhaimmillaa, mutta silti se hyppää mahtavasti ja tekee tehtävät mitä sille annetaan", rohkaisin alhippaa, joka alkoi selkeästi keräämään pientä painetta ja ärtymystä itseensä. Lähdimme siirtymään sänkipellolta kohti läheistä hiekkamonttua ja sen lähi metsiä. Onneksi minulle oli lainattu mönkiää käyttöön ja pääsin edeltä tarkastamaan esteet ja suunnittelemaan tehtäviä.

Kerttu päätti myös ettei aijo hypätä kuivahautaa, vaikka sen hyppää ongelmitta. Koska olemme ovelampia huijasimme tammaa ja lisäsimmekin haastetta rutkasti. Hyppäsimme ensin normi banketteja, jonka jälkeen hypättiin banketti, minkä päällä oli kuivahauta ja lopuksi bankettia onka edessäkin on hautaa. Samoilla kierroksilla taloesteen kautta kuivahaudan ylitse ja hannoverhaudan. Kun rytmi löytyy ja alhippa oli tekemässä asiat loppuun asti, ei Kerttu enään kiellellyt tai poistunut paikalta. Tyytyväinen ratsukko poistui valmennuksesta kevennellen kohti tallia. Pellon reunalla, jossa autoni minua odotti ja siellä Kertun viltti ja alhippan takki. Autoin molemmille takit ja luovutin mönkijän sitä hakeneelle pojalle.

19.05.2014: Rataestevalmennus - valmentajana Elowyn
Toinen alhipan kauniista suomenhevosista, joita hän Läpikuultavaan toi valmennettaviksi, oli huippusuloinen suokkineito, Taikakuun Kekri, alias Kerttu. Raudikko oli luonteeltaan selkeästi tammamaisempi kuin toinen hevonen, jota alhippa oli aiemmin ratsastanut, mutta melko tottuneena alhippa kiipesi paikoillaan steppailevan tammansa selkään. Jalustimet hän sääti pikavauhtia, ja ymmärsin kyllä miksi – Kertulla ei ollut aikomustakaan pysyä paikoillaan kahta sekuntia pidempään. Kun Kerttu sitten lähti liikkeelle, se kyllä liikkui. Tälläkin kertaa alhippa sai verrytellä tammansa itsenäisesti. Sain Kertusta heti sen käsityksen, ettei se tarvinnut kovinkaan suuria apuja toimiakseen moitteetta – päinvastoin. Kun alhippa ilmoitti olevansa valmis, päätin, että voisimme treenata sarjoja. alhippa oli tyytyväinen ehdotukseeni, joten muokkasin hiukan aiemmin rakentamaani rataa, ja annoin alhipalle luvan hypätä pari verkkaestettä ennen varsinaista rataa. Suuni loksahti auki järkytyksestä, kun näin, miten kovaa Kerttu meni. ”VOLTILLE! Elä anna sen kaahailla tolla tavalla tai se kaatuu vielä kääntyessään ja jäät alle!” huusin äkkiä. alhippa näytti hiukan nololta, ja minua alkoi melkein harmittaa huutaminen, mutta en huutanut alhipalle – tai huusin, mutta en siksi, että hän olisi ollut huono ratsastaja – ei suinkaan. Kertulla ratsastaminen vaati luultavasti hyvin paljon, varsinkin käsivoimia. alhippa teki kuitenkin työtä käskettyä, ja tällä kertaa lähestyminen sujui paremmin. Vieläkin melko vauhdikkaasti, muttei vaarallisen nopeasti. Sitten ratsukko pääsikin hyppäämään viiden esteen rataa, joka koostui yhdestä ristikosta, kahdesta pystystä ja yhdestä kahden esteen sarjasta. Kerttu ylitti ensimmäisen esteen, metrin korkuisen ristikon, suurella ilmavaralla. En voinut kuin ihailla tamman hyppytyyliä, kun se hyppäsi toisen esteen, siniraidallisen pystyn ylitse. Seuraavana olevalle sarjalle tuli yksi kielto, joka johtui varmaan siitä, ettei tamma ollut nähnyt estettä kovinkaan hyvin mutkan vuoksi. Seuraavalla yrityksellä tamma kuitenkin hyppäsi sarjan oikein mallikkaasti. Samalla tyylillä sujui myös viimeinen este – korkealla, tyylipuhtaalla hypyllä. Ratsukko sai hypätä radan vielä kolme kertaa, kunnes päätimme lopetella valmennuksen onnistumiseen. Lyhyen maastolenkin jälkeen alhippa ja Kerttu pääsivät pitkälle kotimatkalle.

30.10.2013: KERJ CUP tutustumisluokka 3/58 (26+01+01=028)
Kauden päätapahtuma oli jälleen käsillä ja Kertun kanssa lähdettiin mukaan kilpailuun varsin odottavaisin mielin. Mennyt kausi oli sujunut hyvin ja viimeistelevät treenit olivat lupailleet hyvää. Näistä lähtökohdista katsottuna tietyllä tavalla aamun ensimmäisen osakokeen mahalasku ei ollut sinällään mikään yllätys. Liiallinen varmuus taisi kostautua, sillä koulukoe oli yllättävän rikkonainen ja kun kaikki ei alusta asti sujunutkaan suunnitelmien mukaan, niin loppurataan oli vaikea keskittyä. Radalta pois pääseminen tuntui lopulta vain suurelta helpotukselta. Eipä tässä auttanut muu kuin vaihtaa varusteet, koittaa nollata pää ja suunnata rataestekokeen verryttelyyn. Jostain sitä sai itsensä kerättyä ja tuntui, että Kerttu paljon mieluummin oli ylipäätänsä hyppäämiseen orientoitunut, että radalle pystyi jälleen menemään suhteellisen luottavaisin mielin. Hypyt sujuivat, Kerttu oli hyvin avuilla ja selkeästi malttoi kuunnella ratsastajaansa, eli minua. Rataesteet suoritettiin lopulta virheittä. Kahden osakokeen jälkeen ei kuitenkaan lähtökohdat loppupäivään olleet ihan optimaaliset. Toki rataesteet näytti pelastavan paljon, mutta huonosti sujunut koulukoe oli kuitenkin osa lopputuloksia.

Päivän tauon aikana Kerttu sai levätä ja syödä heinää, samalla kun itse söin pikaisen keittolounaan ja valmistauduin maastokokeeseen tutustumalla rataan. Itse esteet eivät juurikaan olleet vaikeite, mutta osa oli sijoitettu, niin ettei radan suorittaminen nyt aivan pelkkää pässinlihaa ollut, vaan lähestymisien kanssa sai osalla esteistä olla melkoisen tarkkana. Se kuitenkin oli selkeästi suoritettavissa puhtaasti. Päivän viimeinen verryttely sujui hyvin, Kerttu tuntui olevan varsin hyvin juonessa kiinni ja tarkkaavaisena allani. Radalle päästiin ennen osallistujien puoliväliä. Alun otin hieman varman päälle ja koitin hakea sopivan temmon jolla suorittaa rata loppuun. Koko radan toki olin äärimmäisen keskittynyt, ja niin oli Kerttukin, mutta puolessa välissä uskalsi jo hieman myös fiilistellä maastorataa. Maaliin päästiin ilman estevirheitä ja ihanneajan puitteissa. Sitten alkoikin armoton jännittäminen miten oma suoritus kokonaisuutena lopulta toimii luokan muihin osallistujiin nähden. Kaksi viimeistä osakoetta, kun tuntui menneen enemmän kuin nappiin, mutta se koulukokeen totaalinen mahalasku harmittaa vietävästi. Lopputulokset julkaistessa oli kyllä sijoittuminen kolmen parhaan joukkoon melkoinen yllätys, yllättävän isoin marginaalein seuraaviin sijoittuneisiin, mutta selvästi monella niistä ratsukoista jotka olivat vahvoilla koulukokeen jälkeen, oli ollut ongelmia kahdessa viimeisessä osakokeessa. Nappisuorituksella tästä päivästä olisi saattanut irrota voittokin, mutta se nyt menee kyllä jo jossittelun puolelle.

05.08.2013: Ensimmäinen varsominen!
Kertun ensimmäinen kantoaika oli sujunut hyvin ilman mitään komplikaatioita. Varsaa odotettiin innolla, mutta tamma tuntui panttaavan varsomistaan. Toki yliajalla oleminen ei ollut mitenkään ihmeellistä, harvempi tamma meillä ikinä tuntui varsovan täysin ajallaan, mutta tätä varsaa jotenkin oikein odotti syntyväksi. Useampana yönä Kerttua oltiin jo tarkkailtu, mutta tuloksetta. Vihdoin sitten tänään aivan varhain aamuyöstä tamma vihdoin päätti varsoa! Varsomiskamera oli mennyt epäkuntoon ja alkanut varsominen havaittiin yön tarkistuskäynnin yhteydessä. Varsominen sujui varsin nopeasti ja tamma selvisi siitä hommasta kyllä tyystin itsekseen. Varsin hölmistynyt oli ensimmäinen emän katse varsansa nähdessään, mutta jostain ne emänvaistot vain heräsivät hyvin pian. Varsa itse tuntui alusta pitäen virkeältä ja pyrki pystyyn varsin pian syntymänsä jälkeen. Useamman yrityksen ja muksahduksen jälkeen varsa oli jalkeilla ja ahnaasti syömässä maitobaarista. Varsa osoittautui tammaksi, joka itseasiassa oli varsin toivottu tulokas. Jälkeiset sidottiin kiinni häntään ja parivaljakko jätettiin toistaiseksi omaan rauhaan, sillä kaikki tuntui olevan varsin hyvin. Jossain kohtaa aamun aikana jälkeiset olivat irronneet ja Kertun supistukset selkeästi loppuneet. Kerttu vaikutti heti ensimmäisen päivän perusteella varsin hellän huolehtivaiselta emältä, ei päästänyt varsaa silmistään hetkeksikään, vaikka eipä se varsa karsinasta mihinkään karkaisi. Nyt ensimmäiset päivät tämä parivaljakko saa olla turvallisesti karsinan suojassa, mutta parin päivän päästä voisi kuvitella jo ensimmäistä ulkoilua mikäli säät sen sallivat.

20.04.2013: KERJ CUP harrasteluokka 1/71 (06+11+17=034)
Kauden päätapahtuma, johon Kertunkin kanssa lähdettiin koettamaan onnea. Vaikka kyseessä oli kauden suurin sekä odotetuin tapahtuma, niin tämän hevosen kanssa lähdettiin hakemaan vain kokemusta hyvin matalalle tasolle. Kauden aikaisemmat kisat olivat sujuneet hyvin ja tältä pohjalta mahdollisuuksia sijoittumiseenkin toki oli, mutta yritin lähteä kilpailuun rennolla mielellä. Aamu valkeni sumuisena, mutta selkeni yllättävän nopeasti. Verryttelyssä Kerttu oli yllättävänkin rauhallinen, vaikka trafikkia oli ja selkeästi tunnelmaa hieman isommasta. Yllättävän rauhallisena sain pidettyä itsenikin, vaikka on myönnettävä, että hieman jännitinkin. Ensimmäinen osakoe, koulu, sujui kuitenkin aivan odotusten mukaan. Tamma oli hyvin avuilla, suoritti juuri niinkuin ratsastin ja itse ratsastajana onnistui pysymään rauhallisena. Suoraan kouluradalta suoritettiin varusteiden vaihto ja rataesteiden verryttelyyn. Starttasin aika luokan alkupäässä ja pääsin aivan ensimmäisten joukossa esteradan suoritukseen. Hypyt sujuivat ongelmitta ja Kerttu oli kontrollissa kokoajan vaikka enteili pientä innostumista useammin kuin kerran. Ymmärsin kuitenkin ratsastaa, jopa hieman varmanpäälle, enkä ottanut yhtään riskejä. Puhdasrata rataesteillä, sekä se hyvin sujunut koulukoe, takasi ihan hyvät asetelmat loppupäivää silmälläpitäen.

Kerttu pääsi ensimmäisien osakokeiden jälkeen ansaitusti lepäämään ja pupeltamaan heinää. Itse söin myös kevyen lounaan, kasasin hieman ajatuksia taustajoukkojeni kanssa ja heti kun maastoesterataan tutustuminen oli mahdollista, siirryin tutkimaan tulevaa rataa. Varsin hyvin selvittävissä oleva rata näytti olevan kyseessä, mutta pientä jännitysmomenttia maastoon toi ennen viimeisen osakokeen alkua alkanut sade. Ei mikään voimakas, mutta selkeästi maata kasteleva sade. Totesin onnekseni, että olen luokan alkupään lähtijöissä, joten rata ei vielä siinä vaiheessa voi olla kovin huonossa kunnossa. Verryttely sujui hyvin ja Kerttu tuntui tuttuun tapaan olevan lähdössä innokkaasti maastoon. Radalla ensimmäiset hypyt sujuivat rutiinisti hyvällä temmolla ja tällä saatiin hyvä pohjustus loppurataan. Kerttu tuntui suorittavan, sateesta huolimatta, esteen toisensa jälkeen ilman ongelmia. Veteen tamma erityisesti meni vielä suuremmalla innolla kuin koskaan aikaisemmin, jostain kumman syystä veden jälkeen ollut aivan tavallinen tukki aiheutti kieltätymisen. Huomasin, että hyppypaikka tässä kohtaa oli selkeästi jo liukkaampi ja päätinkin ottaa uuden lähestymisen ravissa. Tukista päästiin ja loppurata sujui jälleen täysin odotusten mukaisesti. Maaliinkin ehdittiin, yhdestä kiellosta huolimatta, ihanneajan puitteissa. Hieman harmittamaan jäi tuo yksi aivan turha tiplu tukilla, mutta toisaalta eipä tullut liukastuttua. Kun luokka vihdoin saatiin loppuun, oli maastorata osoittautunut hankalaksi ja osin pehmeäksi sekä liukkaaksikin. Melkoinen määrä ratsukoita oli siis ollut radalla ongelmissa, vaikka jokainen lopulta saatiinkin maaliin asti. Yllätyksenä kuitenkin tuli se, että Kertun kanssa mentiin ja voitettiin luokka! Toki marginaali toiseksi tulleeseen oli pieni, mutta se teki tästä voitosta ehkä vieläkin mielekkäämmän.

Palaa edelliselle sivulle  |  Sivun alkuun

Ulkoasu © Milja  |  Taustakuva © The Inspiration Gallery