Melko Harmaja - virtuaalihevonen

RIP 7. syyskuuta 2013

virallinen nimi:Melko Harmaja

© VRL-00064
lempinimi:Harmo
rekisterinumero:VH11-018-1355
rotu:suomenhevonen
syntynyt:20.07.2010 (23.9v) 4v 28.01.2011
sukupuoli:tamma
väri, merkit:punaruunikko
säkäkorkeus:152 cm
painotus:kenttäratsastus
koulutustaso:Helppo (Helppo B / 110cm)
kasvattaja:Meri Kaaja, Suomi
tuoja:taffel
omistaja:alhippa (VRL-00064) / Taikakuun Kartano

Elokuun 2012 Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuudessa palkittiin SLA-II palkinnolla.
9 + 19 + 18 + 21 + 12 = 79 p. / SLA-II
1. Hyvä rotuleima, heikko sukupuolileima. = 1p.
2. Hieman etupainoisenoloinen. = 5p.
3. Yrittelijäinen, kaunis väritys. = 3p.

Heinäkuun 2013 KERJ laatuarvistelutilaisuudessa palkittiin II-palkinnolla.
14 + 35 + 24 + 10 = 83, KERJ-II

Tamma sai nimensä Melko Harmaja, koska tamman luultiin kimoutuvan, niinkuin isä Melko Huituli on ruunikonkimo. Harmo kuitenkin emänsä tapaan pysyi punaruunikkona ja onkin nimeltään todelliseen väriinsä nähden hoopo. Millään tavalla tästä tammasta ei harmaata saa, mutta eipä se menoa ole tähän mennessä haitannut, eikä vastaisuudessakaan haittaa.

Yleiseltä olemukseltaan Harmo on melko kiltti. Harmolla on omat omituisuutensa, mutta aivan kaikessa päivittäisessä tekemisessä se ei näy. Tarhatessa tamma köpöttelee tavallisesti hyvin taluttajan vieressä. Tosin, tamma kyllä pelästyy mukana, jos joku toinen hevonen pelästyy jotain matkan aikana. Tamma pysyy kyllä käsissä, mutta saattaa tuntua, että tamma hyppää tasajalkaan ilmaan useamman metrin. Tämän tamma varmasti tekisi jos pystyisi. Harmo viihtyy ulkona hyvin ja tulee toimeen monen eri tamman kanssa, joten voidaan tarhata isommassakin porukassa, kunhan kaikille vain on tarpeeksi tilaa. Hoitaessa Harmo osaa olla nätisti niin karsinassa kuin pesupaikallakin. Tamma tykkää olla hoidettavana ja paapottavana, eikä juuri koskaan sano vastaan mistään. Jotain kumman syystä, kuitenkin pinteleiden laitosta tamma ei tykkää yhtään, eli kannattaa ennemmin käyttää suojia jotka on helppo ja nopea sujauttaa jalkaan. Harmo antaa suitsia ja satuloida itsensä ilman mitään erityistä ongelmaa. Vesiletkuunkin tamma on totutettu, eli peseminen onnistuu helposti ja nopeasti tarpeen vaatiessa.

Ratsastettaessa Harmo on energinen, mutta ei varsinaisesti kuuma. Tamma pysyy ihan hyvin käsissä, vaikka eteenpäinpyskimys on todella hyvää. Taitavamman ratsastajan käsissä tammasta lähtee ehdottomasti enemmän irti, mutta kokemattomampikin saa tamman kulkemaan ihan kohtuullisesti. Helpot koulukiemurat sujuu Harmolta ihan hyvin, vaikka liikettä kouluhevoseksi tammalla ei riitäkään. Liikettä on kuitenkin sen verran, että kenttäura oli selkeä valinta tamman kanssa. Esteillä Harmo syttyy elementtiinsä ja viihtyykin hyvin esteiden parissa. Tammalla on hyvä tekniikka ja ilmavat hypyt. Tämän tamman ei ole tapana kolistella puomeja, eikä kielläkään erikoisemmallekaan esteelle. Ratsastajan kuitenkin esteillä oltava kokoajan mukana menossa ja näyttämässä mitä ollaan tekemässä. Maastoesteillä Harmo mielellään kuluttaisi energiansa heti samantein. Ratsastajan onkin tärkeää rauhoittaa tamman tempoa maastoradalla, jotta tamma jaksaisi maaliviivalle asti sopivalla tahdilla. Myös kevyet maastolenkit sujuvat hyvin Harmon kanssa. Aina ei pakko ole olla seuraakaan mukana, mutta menee myös nätisti niin tammojen kuin orien seurassa. Yhdessä muiden hevosten kanssa maastoillessa tamma saattaa samalla tavoin pelästyä jotain, mitä toinen pelästyy, niinkuin tamma tekee tarhatessakin.

Kilpailuissa Harmo on aluksi aina hivenen hermostunut ja saattaa olla jopa säikky. Tamma kuitenkin tasaantuu ja rauhoittuu, kun päästään verryttelemään ja ratsastaja saa tamman keskittymään vain itseensä, eikä mihinkään ympätillä tapahtuvaan. Kun tamma on saatu keskittymään siihen mitä tehdään, ei huomaa tai välitä vieraistakaan hevosista ollenkan. Kouluradalla Harmo antaa parhaansa, kun ratsastaja sitä ymmärtää tammalta vaatia. Esiintyy edykseen sen verran, kun tammalta lähtevällä liikkeellä sen saa tehtyä. Esteradalla Harmo on aina intopiukassa, mutta jaksaa kuitenkin kuunnella ratsastajan apuja. Tamma on ketterä, nopea ja useimmiten hyppää puhtaasti. Varsinkin uusintaradoilla Harmosta löytyy hyvää vauhtia, kun uskaltaa ratsastaa tammalla reippaasti. Maastoesteillä Harmo steppaa yleensä ennen lähtimerkin saamista, mutta into tasoittuu ensimmäisen esteen jälkeen sopivaksi temmoksi, kun rauhottumista tammalta vaaditaan pidätteiden avulla. Tämä tamma menee minkälaisen esteen yli tahansa ja vedenkään kanssa ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa. Lastatessa Harmolla on omat vaatimuksensa. Tamma ei mene koppiin, ellei siellä ole jo joku hevoskaveri odottamassa ja silloinkin leivän kannikan avulla. Harmo matkustaa kuitenkin hyvin, kunhan aina on joku seurana. Harmo voidaan laittaa koppiin myös orin kanssa, paitsi kiima-aikana.

Kengittäjän kanssa Harmo melko hyvin. Usein roikottaa jalkojaan, mutta tamma kyllä komentamisen jälkeen pitelee jalkoja ilmassaan itse. Tosin tamman muisti tuntuu olevan lyhyt ja kengittämisen aikana saattaa saada useammankin kerran komenteerata kaikkien jalkojen kanssa. Harmo on hivenen kärsimätön odottamaan, jos esim. kenkien takomisessa menee tovi pidempään, ja alkaakin sitten kaapia lattiaa. Tosin jos, joku tuttu ihminen kerkeää sillä aikaa rapsuttelemaan tai harjailemaan, niin kyseistä ongelmaa ei ilmene. Eläinlääkäriin Harmo suhtautuu ihan hyvin. Tamma antaa tutkia itsensä ihan hyvin, mutta jalkojen kanssa saa olla herkkänä. Tammaa tulee ottaa jaloista ihan kunnolla kiinni, kun niitä tutkitaan. Harmo ei pidä pienestä hipelöinnistä ja silittelystä jalkoihin. Tamma kuitenkin antaa pistää hyvin ja yleisesti lääkkeet syö hyvin ruuan mukana. Matolääkkeen voi puristaa suoraan tamman suuhun. Tämä onkin yleensä sellainen mieluinen lääke, jota tamma olsi vaatimassa lisää oman annoksensa saamisen jälkeen. Hampaat Harmolta saadaan raspattua pakkopilttuun ja lievän rauhoituksen avulla. Ilman näitä toimenpiteitä raspauksesta ei kertakaikkiaan tulisi yhtään mitään.

Sukutaulu

i Melko Huituli
rnkm 155cm
ii Humppa
rnkm 158cm
iii Valssi-Veikko
mrnkm 157cm
iiii Veitikka
rn 154cm
iiie Valssi-Viivi
159cm
iie Hurvitella
prn 162cm
iiei Uhitella
prt 166cm
iiee Hurvi
rn 159cm
ie Semirakas
prt 153cm
iei Semikkä
prt 162cm
ieii Semeikka
vprt 159cm
ieie Hienohelma
prt 165cm
iee Rakas-Saara
prt 151cm
ieei Rakas-Raikku
rt 149cm
ieee Saara
vprt 153cm
e Melko Tahti
rn 152cm
ei Pohjosen Poika
vprt 150cm
eii Pilke-Poika
vrt 153cm
eiii Pilke-Poju
vrt 157cm
eiie Harmaa
mkm 152cm
eie Pohjanakka
prt 148cm
eiei Pohjola
rt 150cm
eiee Aave-Akka
prt 146cm
ee Sanaton
prn 154cm
eei Sanansaattaja
prt 155cm
eeii Ajansaatto
vprt 158cm
eeie Toini
prt 152cm
eee Tähkä-Tellu
prn 156cm
eeei Pyöveli
vrpt 157cm
eeee Tähkä-Tiina
prn 158cm

Sukuselvitys

Isä Melko Huituli toimi elämänsä ajan kilparatsuna menestyen parhaiten juuri kenttäradoilla. Orilla kilpailtiin paljon avoimessa helpossa luokassa, sekä suomenhevosten omissa luokissa. Orilla kilpailtiin myös esteillä ja koulussa, mutta näissä yksittäisillä lajeissa tulos oli hieman keskinkertaista. Ori kantakirjattiin kilpauransa aikana II-palkinnolla ja jätti jälkeensä 25 jälkeläistä joista n. puolet löysivät tiensä isänsä lajiin eli kenttäratsastuskseen. Ii. Humppa oli alunalkujaan ravuri, mutta raviura ei ottanut tuulta alleen orin ollessa todella laukkaherkkä. Monen onnellisen sattuman jälkeen ori päätyi ratsukoulutukseen esteratsastajalle, joka sai kuorittua orista laadukkaan hyppääjän 110-120cm radoille. Tunnettu ori oli eritoten laadukkaasta ja hyvin pyörivästä laukastaan. Useamman kerran ori osallistui myös suomenhevosten estemestaruuteen sijoittuen monesti, mutta jääden ilman kirkkainta mitalia. Ori kantakirjattiin II-palkinnolla esteuransa alussa ja ori jättikin jälkeensä useamman hyvän hyppääjän. Iii. Valssi-Veikko oli aikansa yksi parhaimmista ravioreista. I-palkinnolla palkittu kantakirjaori, juoksi useammassa arvokkaammassa lähdössä ja oli itse hyvin menestynyt. Sen sijaan orin jälkikasvu oli hyvin keskinkertaista ja monet niistä päätyivätkin lopulta ratsuiksi. Iie. Hurvitella ei elämässään juossut lähdön lähtöä, mutta jätti jälkeensä useamman hyvän ravivarsan.

Iiii. Veitikka oli raviori, joka nuorella iällä pärjäsi hyvin ikäluokkalähdöissä. Orin ura raviradoilla päättyi kuitenkin lyhyeen jalan katkettua kahdesta kohtaa kaatumisonnettomuudessa kärryjen kanssa. Ori lopetettiin pian tämän jälkeen ja III-palkinon kantakirjaori ehti jättää jälkeensä vain neljä varsaa. Iiie. Valssi-Viivi teki mainion alun raviurallaan, mutta se katkesi pitkäaikaiseen jännevammaan. Tamma siirtyikin kokonaan jalostukseen ja jätti jälkeensä useamman hyvän ravivarsan. Iiei. Uhitella toimi koko elämänsä ravurina menestyen usein hyvin. Laukkaherkkyytensä ansiosta ori kuitenkin toisinaan hylättiin jo lähdön alkumainingeissa. Ori kantakirjattiin II-palkinnolla n. 8 vuotiaana ja jätti jälkeensä n. 30 jälkeläistä. Ori itse kuoli 10 vuotiaana radalle sydänpysähdykseen. Iiee. Hurvi aloitti nuorena tammana hyvin raviuran, mutta tamman pää ei lopulta kestänyt raviuraa. Pari jälkeläistä tamma jätti, mutta jouduttiin lopettamaan alle 10 vuotiaana suolisomun johdosta.

Ie. Semirakas syntyi harrasteratsuksi perheeseen, mutta kuin onnenkaupalla päätyi lopulta kilparatsastajan koulutettavaksi ja kilpailtavaksi. Tamma osoittikin jo nuorella iällä kyntensä hyppäämisessä ja valloittikin esteradat kilpauransa aikana. Ajoittain kiima-aikaan oikukas tamma ei ollut helppo ratsastettava, mutta saman tutun ratsastajan kanssa toimi aina, vaikka oikutellen. Myöhemmällä iällä tamma kantakirjattiin II-palkinnolla ja jätti jälkeensä kolme ori jälkeläistä. Iei. Semikkä toimi koko elämänsä ajan lähinnä puskaratsuna sekä peltotöissä pohjanmaalla. Orista jäi jälkeen kaksi tammavarsaa naapurin tamman kanssa. Iee. Rakas-Saara oli kasvattajansa tyttären nimeämä tamma joka jäi kotiin harrasteratsuksi. Perheen tyttäret kilpailivat jonkin verran seuratasolla tamman kanssa niin este- kuin kouluratsastuksessa, mutta mikään rakennekukkanen tämä tamma ei ollut. Tamma jätti jälkeensä pari jälkeläistä naapurin kirjaamattoman orin kanssa.

Ieii. Semeikka toimi työhevosena metsätöissä lähes kokoelämänsä ajan. Ori kuitenkin kantakirjattiin työsuunnalle jo nuorena 4 vuotiaana orina III-palkinnolla. Ori jätti jälkeensä viisi jälkeläistä ennenkuin jouduttiin lopettaamaan pahan ähkyn seurauksena 15 vuoden iässä. Ieie. Hienohelma oli nimensä veroinen tamma. Oikukas ja omapäinen tamma joka inhosi vesilätäköitä eikä koskaan suostunut uimaan toimi lähinnä harrastehevosena synnyinkodissaan, jossa tammalla teetettiin myös pari varsaa. Ieei. Rakas-Raikku on hieman mysteerinen ori. Orilla ei ole kuin yksi jälkeläinen ja siitä ei tiedetä juuri muuta kuin rekisteröinti tiedot. Tietoa ei ole mitä ori elämänsä aikana teki, eikä orilla ole kuin yksi jälkeläinen. Ieee. Saara oli hyvistä vanhemmista oleva ravurinalku, mutta niin laukkaherkkä ettei päässyt edes koelähdöstä hyväksytysti lävitse. Tamma päätyikin harrasteratsuksi perheeseen pohjanmaalle, jossa tamma astutettiin ja tämä jätti neljä varsaa jälkeensä. Tamma menehtyi laitumella 24 vuoden iässä mitä ilmeisimmin sydänpysähdykseen.

Emä Melko Tahti menestyi suomenhevosten keskeisissä kenttämittelöissä useamman sm-mitalin voimin. Tamma tuli tunnetuksi sydämestään lajia kohtaan, eikä koskaan radalla luovuttanut vaikka uupumus olisi jo painanut. Tamma kantakirjattiin I-palkinnolla kilpauransa keskivaiheilla ja jätti myöhemmin jälkeensä vielä kolme jälkeläistä, joista kaikki suuntasivat kenttäradoille. Tamma jouduttiin lopettamaan vanhuudenvaivoihin 24 vuoden iässä. Ei. Pohjosen Poika syntyi Lapissa ja tarkoituksena oli raviura, joka ei kuitenkaan ottanut tuulta allensa edes koelähdössä laukkaherkkyytensä vuoksi. Ori päätyi onnekkaasti etelämmäksi ja ratsukoulutettavaksi kenttäratsastajalle. Ori näyttikin ajan kanssa kyntensä tässä lajissa, sijoittuen myös kahtena viimeisenä kilpailuvuotenaan suomenhevosten sm-kisoissa. Ori kantakirjattiin vasta kilpailu-uran jälkeen 14 vuotiaana I-palkinnolla ja toimi tämän jälkeen vain jalostuksessa. Ori jätti useamman kymmentä varsaa joista monet osoittautuivat kyvykkäiksi juuri kenttäradoilla. Eii. Pilke-Poika eli Pohjois-Pohjanmaalla koko raviuransa joka ei ollut kaikkein menestynein, mutta rahaa tämäkin ori omistajilleen tuotti. Ori kantakirjattiin III-palkinnolla ja jättikin jälkeensä joitakin varsoja joista kuitenkaan yksikään ei pärjännyt radoilla edes isänsä veroisesti. Eie. Pohjanakka oli pieni, mutta sitäkin pippurisempi tamma. Raviradoilla tamma kävi kääntymässä nuorempana, mutta oli selkeästi vauhdiltaan hitaampi ikäluokkaansa. Tammaa yritettiinkin käyttää jalostukseen, mutta häävi ravivarsaa ei saatu aikaan. Loppu elämänsä tamma vietti lopulta harrasteratsuna Etelä-Pohjanmaalla.

Eiii. Pilke-Poju oli aikansa mainioimpia ravioreja niin kilpailuhenkiseltä luonteeltaan, kuin kuitenkin hyvältä käsitreltävyydeltään. Ori juoksi aikanaan hyvinkin rahaa, mutta ei koskaan saanut kuninkuuskruunua. Kantakirjattiin II-palkinnolla jo raviuransa aikana ja jättikin jälkeensä kymmenittäin varsoja, joista harva kuitenkaan menestyi raviradoilla. Eiie. Harmaa oli hyvin työhevoisen näköinen ruunikonkimo tamma, joka toimi lähinnä peltotöissä isännälleen joka tamman oli kasvattanut. Tamma varsotettiin neljä kertaa ravioreilla, mutta kovin kummoista jälkeä ei raviradoille yhdestäkään näistä tullut. Jälkeläisistä ainoa orin voitiin sanoa olleen edes tuottoisa. Eiei. Pohjola oli pienehkö mutta sisukas ori, joka pärjäsi ikäluokka lähdöissään, mutta vanhempana kummoistakaan menestystä ei tullut. Ori kantakirjattiin jo nuorena III-palkinnolla, mutta käytettiin kuitenkin hyvin vähän jalostuksessa. Kovin kummoisia ravureita jälkeläisistä ei tullut. Eiee. Aave-Akka toimi kokoelämänsä jalostuskäytössä tamman jo nuorena saaneen jännevamasta johtuen. Jälkikasvua tuli vaihtelevalla menestyksellä, eikä yksikään kummoisesti radoilla lopulta pärjännyt.

Ee. Sanaton syntyi Etelä-Suomessa kasvattajalla, joka olisi tammasta toivonut kouluratsua. Liikettä tammalta ei lopulta kummoisesti löytynyt ja tämä myytiinkin jo melko nuorena eteenpäin. Tamma päätyi lopulta kenttäratsastuksen pariin, jossa näytti lopulta kyntensä yllättävällä ketteryydellä ja sisulla. Koskaan tämän tamman kanssa ei pää jäänyt kylmäksi radan jälkeen. Kantakirjattavana ollessaan palkittiin II-palkinnolla ja tamma jättikin myöhemmällä iällä pari kenttäradoille suunnannutta tamma jälkeläistä. Eei. Sanansaattaja toimi kouluratsuna koko kilpailu-uran ja olikin tunnettu hyvästä takapään moottoristaan. Ori sijoittui useasti suokkien sm-mittelöissä, vaikka kirkkainta mitalia ei koskaan saavuttanut. Ori kantakirjattiin I-plakinnolla jo melko nuorena ja jätti jälkeensä myös useamman kymmensä jälkeläistä. Ori piti lopettaa 17 vuotiaana tapaturmaisen jalkavamman seurauksena. Eee. Tähkä-Tellu oli koko kilpauransa ajan kouluratsu, jolla liike ei ollut aivan kaikken parasta, mutta sydän työskennellä oli suurempi kuin kenelläkään muulla. Tamma astutettiin useammasti samalla kouluorilla, mutta yksikään näistä jälkeläisistä ei lopulta valloittanut kouluratoja.

Eeii. Ajansaatto syntyi ravivalmentajalle, mutta oria ei pystytty opettamaan edes ajolle sillä pisti useammatkin kärryjen aisat aivan uuteen uskoon. Ori päätyi sattumoisin kouluratsastajalle joka päätti kokeilla suomenhevosta kouluradoilla ja tämän tämä ori olinkin enemmän kuin tehty. Ori oli miellyttävä ratsastaa, vaikka tarvitsikin selässä selkeän johtajan. Naistenratsu tämä ei ollut, mutta sai uransa aikana hyviä sijoituksia miehien ratsastamana. Ori kantakirjattiin II-palkinnolla ja jätti jälkeensä monia hyvin liikkuvia hevosia. Eeie. Toini toimi aluetason kouluratsuna menestyen ihan mukavasti vaikka liikettä ei kansalliselle tasolle ollut. Tamma kantakirjatiin aikanaan II-palkinnolla ja tamma jättikin jälkeensä pari hyvin kouluradoilla menestynyttä orijälkeläistä. Eeei. Pyöveliä kaavailtiin raviuralle, mutta orin ollessa todella laukkaherkkä kilpailutilanteessa ei siitä ollut edes koelähdön suorittajaksi. Ori myytiinkin harrasteratsuksi ja pärjäsi niin este- kuin kouluratsastuksessa aluetasolla mukavasti. Orilla astutettiin yksi tamma, jonka jälkeen ruunattiin terveydellisistä syistä. Eeee. Tähkä-Tiina oli koko elämänsä ajan harrasteratsu, jolla kilpailtiin satunnaisesti seuratasolla niin esteillä kuin kouluratsatuksessakin. Tamma astutettiin myös pariin kertaan ja ensimmäinen varsominen olikin onnistunut. Valitettavasti tamma menehtyi toiseen varsomiseensa, mutta tämä varsa onneksi saatiin yhteen keinoemon kanssa.

Jälkeläiset

tamma Taikakuun Meriina (sh, s.14.06.2012) isä Ryhdikäs Ryökäle
ori Taikakuun Ripatti (sh, s.20.03.2012) isä Risto Reipas
tamma Kärmeniemen Surusilmät (sh, s. 30.12.2011) isä Topias
ori Taikakuun Reima (sh, s. 11.11.2011) isä Romu-Miäs

Kilpailukalenteri

Kenttä

Sijoituksia KERJ:n alaisissa 36, joista voittoja 6

20.04.12 KERJ kutsu - Helppo - 3/40 (Taikakuu)
19.04.12 KERJ kutsu - Helppo - 1/40 (Taikakuu)
19.04.12 KERJ kutsu - Helppo - 2/30 (KK Bailador)
19.04.12 KERJ kutsu - Helppo - 5/37 (Juksula)
16.04.12 KERJ kutsu - Helppo - 3/37 (Juksula)
14.04.12 KERJ kutsu - Helppo - 5/30 (KK Bailador)
28.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 5/30 (Gringsted)
23.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 2/35 (Ilkimys)
21.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 6/39 (Bremen Park)
12.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 5/35 (Suokukan rk)
12.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 1/50 (Koston)
11.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 1/50 (Koston)
08.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 4/42 (Bellamy)
02.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 6/61 (Vitry)
01.03.12 KERJ kutsu - Helppo - 5/30 (Malkamäki)
26.02.12 KERJ kutsu - Helppo - 3/50 (Koston)
11.02.12 KERJ kutsu - Helppo - 2/40 (Katvusto)
26.01.12 KERJ kutsu - Helppo - 3/50 (Koston)
21.01.12 KERJ kutsu - Helppo - 3/50 (Hex)
19.01.12 KERJ kutsu - Helppo - 3/50 (Hex)
18.01.12 KERJ kutsu - Helppo - 7/50 (Hex)
17.01.12 KERJ kutsu - Helppo - 5/50 (Hex)
12.01.12 KERJ kutsu- Helppo - 6/40 (Lumivuo)
18.12.11 KERJ kutsu - Helppo - 1/44 (Krumelur)
11.12.11 KERJ kutsu - Helppo - 1/30 (Koston)
25.11.11 KERJ kutsu - Helppo (sh) - 2/29 (Kärmeniemi)
21.11.11 KERJ kutsu - Helppo (sh) - 5/29 (Kärmeniemi)
19.11.11 KERJ kutsu - Helppo - 6/40 (Koston)
15.11.11 KERJ kutsu - Helppo - 3/40 (Koston)
12.11.11 KERJ kutsu - Helppo - 4/40 (Corroy Ponies)
31.10.11 KERJ kutsu - Helppo - 5/40 (Kärmeniemi)
30.10.11 KERJ kutsu - Helppo - 5/40 (Kärmeniemi)
26.10.11 KERJ kutsu - Helppo - 3/44 (Västerby)
25.10.11 KERJ kutsu - Helppo - 1/40 (Taikakuu)
21.10.11 KERJ kutsu - Helppo - 5/40 (Taikakuu)
17.10.11 KERJ kutsu - Helppo - 4/16 (Arctic)

Sijoituksia VSR:n alaisissa 4, joista voittoja 1

18.05.12 VSR kutsu - Helppo - 1/15 (Oriasema)
09.05.12 VSR kutsu - Helppo - 2/15 (Kilva JK)
08.05.12 VSR kutsu - Helppo - 2/15 (Kilva JK)
07.05.12 VSR kutsu - Helppo - 3/15 (Kilva JK)

Maastoeste

Sijoituksia MEJ:n alaisissa 16, joista voittoja 6

14.08.13 MEJ kutsu - 100cm - 1/97 (Taikakuun Kartano)
20.11.12 MEJ kutsu - 100cm - 3/24 (Special Ring)
20.06.12 MEJ kutsu - 100cm - 1/9 (Kilva JK)
28.04.12 MEJ kutsu - 90cm - 4/65 (Vitry)
23.04.12 MEJ kutsu - 100cm - 1/30 (Kilva JK)
16.04.12 MEJ kutsu - 90cm - 3/52 (Fenton)
15.04.12 MEJ CUP kutsu - 90-100cm - 4/30 (KK Bailador)
01.04.12 MEJ kutsu - 100cm - 1/40 (KK Bailador)
01.04.12 MEJ kutsu - 90cm - 1/49 (KK Bailador)
31.03.12 MEJ kutsu - 100cm - 3/32 (Bremen Park)
29.03.12 MEJ kutsu - 90cm - 4/32 (Bremen Park)
27.03.12 MEJ kutsu - 90cm - 6/49 (KK Bailador)
25.03.12 MEJ kutsu - 100cm - 5/40 (Special Ring)
02.01.12 MEJ kutsu - 90cm - 4/61 (Vitry)
17.12.11 MEJ kutsu - 90cm - 2/52 (KK Bailador)
23.11.11 MEJ kutsu - 90cm - 1/18 (Kärmeniemi)
01.11.11 MEJ kutsu - 100cm - 2/12 (Harharetki)

Koulu

Sijoituksia KRJ:n alaisissa 24, joista voittoja 3

27.02.12 KRJ CUP kutsu - HeB:0 - 7/229 (Heijastus)
18.02.12 KRJ kutsu - HeB - 7/100 (Koston)
18.02.12 KRJ kutsu - HeB - 4/40 (Huvitus)
17.02.12 KRJ kutsu - HeB - 4/40 (Huvitus)
15.02.12 KRJ kutsu - HeB - 5/40 (Huvitus)
11.02.12 KRJ kutsu - HeB - 7/50 (Kissankäpälänkylä)
11.02.12 KRJ kutsu - HeB - 2/50 (Hiprakka)
10.02.12 KRJ kutsu - HeB - 2/50 (Hiprakka)
09.02.12 KRJ kutsu - HeB - 5/40 (Escanor)
08.02.12 KRJ kutsu - HeB - 2/50 (Kissankäpälänkylä)
07.02.12 KRJ kutsu - HeB - 4/50 (Kissankäpälänkylä)
06.02.12 KRJ kutsu - HeB - 2/50 (Hiprakka)
04.02.12 KRJ kutsu - HeB - 5/97 (Vitry)
13.01.12 KRJ kutsu - HeB - 3/51 (Vitry)
22.12.11 KRJ kutsu - HeB - 5/40 (Moondance)
20.12.11 KRJ kutsu - KN Special - 6/46 (Strand Be)
19.12.11 KRJ kutsu - HeC - 1/40 (Moondance)
18.12.11 KRJ kutsu - HeB - 3/40 (Moondance)
17.12.11 KRJ kutsu - KN Special - 6/46 (Strand Be)
15.12.11 KRJ kutsu - HeB - 1/50 (Figure)
04.12.11 KRJ kutsu - HeB - 1/50 77.011% (Fiktio)
01.12.11 KRJ kutsu - HeB - 7/50 (Kärmeniemi)
30.10.11 KRJ kutsu - HeB - 5/40 86.99% (Marike)
28.10.11 KRJ kutsu - HeB - 3/40 92.562% (Marike)

Sijoituksia VSHK/VSR:n alaisissa 1, joista voittoja 0

15.02.12 VSHK kutsu - HeB - 2/57 (Koston)

Este

Sijoituksia ERJ:n alaisissa 8, joista voittoja 1

28.10.12 ERJ kutsu - 110cm - 3/40 (Bairdon)
25.10.12 ERJ kutsu - 110cm - 5/40 (Bairdon)
30.04.12 ERJ kutsu - 110cm - 7/60 (Demo Yozora)
29.04.12 ERJ kutsu - 110cm - 4/60 (Demo Yozora)
10.03.12 ERJ kutsu - 110cm - 4/50 (Linnaraunio)
17.02.12 ERJ kutsu - 110cm - 2/43 (VSHK/Lakea)
13.02.12 ERJ kutsu - 110cm - 1/64 (Bairdon)
01.11.11 ERJ kutsu - 110cm - 4/50 (Taikakuu)

Sijoituksia VSHK/VSR:n alaisissa 3, joista voittoja 1

31.07.13 VSR CUP kutsu - 110cm - 7/68 (Koston Sh)
15.02.12 VSHK kutsu - 110cm - 1/36 (Hiprakka)
14.10.11 VSHK kutsu - 110cm - 3/17 (Virmavesi)

Päiväkirja/Valmennukset

18.02.2013: Maastoestevalmennus - valmentajana minttu
Saapuessani sovitulle paikalle alhippa ja Harmo olivat juuri lopettelemassa alkuverkkoja kentällä, joten pääsimmekin sitten jatkamaan suoraan maastoesteille. Tamma tuntui kovin reippaalta jo heti aluksi, ja pyysinkin ratsastajaa rauhoittelemaan hevosta aivan kunnolla - tuolla vauhdilla se vain väsyttäisi itsensä. Ratsastaja teki työtä käskettyä ja melko nopeasti alhippa saikin Harmon rauhoitettua kunnollisen rentoon raviin, josta pääsimmekin sitten jatkamaan ihan maastoesteille asti. Aluksi pistin ratsukon hyppäämään pientä suuren kahdeksikon muotoista rataa joka koostui lähinnä tukeista ja risuesteistä. Ideana oli harjoitella rauhallisessa temmossa hyppäämistä, johon kahdeksikko sopi erinomaisesti, sillä pienikin kiihdytys näkyisi saman tien selvästi teissä jolloin hyppäämisestäkin tulisi hutiloidun näköistä. Ensin alhipalla oli selvästi ongelmia saada tamman vauhti pysymään samana koko ajan, jolloin tietenkin tuli vähän turhan tiukkoja kääntymisiä ja jopa kielto tien ollessa erityisen huono, mutta jo toisella kierroksella Harmo alkoi selkeästikkin hoksata jutun juonta ja alkoi kuuntelemaan apuja selkeämmin, jolloin vauhti hidastui ja laukasta tuli mukavan rentoa ja kauniin pyörivää. Ratsukko hyppäsi radan vielä muutaman kerran molempiin suuntiin, ja tulos parani silmissä joka kerta. Seuraavaksi ratsukko sai hypätä ihan kunnollisen kokoista rataa, josta löytyi edellisten lisäksi myös muunmuassa banketti ja okserityyppinen pituueste, ja tehtävänä oli taaskin säädellä hevosen askelia juuri eikä melkein sopivaksi esteiden väliin. Yleisesti tämäkin tehtävä sujui hyvin, tosin ennen toiseksiviimeistä estettä Harmo koki oikeudekseen kiihdyttää, jolloin alhippa horjahti ja hypystä tuli hiukan kömpelö. Ratsastaja sai kuitenkin tilanteen korjattua saman tien, ja seuraavalle esteelle ratsukko tulikin mallikelpoisesti lähestulkoon täydellisessä temmossa. Hienoa! Lopuksi ratsukko hyppäsi vielä radan kerran moitteettomasti ja siirtyi sitten takaisin kentälle tekemään loppuverkkoja.

10.01.2013: Kouluvalmennus - valmentejana Mei
Saavuin Taikakuuhun pitämään Alhipalle ja Harmolle kouluvalmennusta. Alhippa nousi juuri sopivasti tamman kyytiin maneesissa ja kävimme alkukäyntien aikana läpi Harmon osaamista ja heikkoja puolia. Päätimme keskittyä erityisesti keskiaskellajeihin, jotka ovat pieni kompastuskivi Harmolle. Pyysin Alhipan keskittymään jo alkuraveissa saamaan Harmon vastaamaan jo pieneen pohjeapuun ja huomauttamaan raipalla, jos Harmo yrittää jättää pohkeen huomioimatta. Tamma toimi alusta asti pehmein avuin ja halukkaasti, joten aloitimme itse tunnin keskikäynnistä. Käynti sujui alusta asti hyvin, sillä Alhippa malttoi itse odottaa eikä lähtenyt kiirehtimään apujen kanssa, eikä tuupannut hevostaan lantiolla liiaksi. Harmo lisäsi käyntiä pysyen hyvin alkuperäisessä tahdissa ja venyi kiitettävästi. Koska keskikäynti sujui helposti molempiin suuntiin, siirryimme treenaamaan keskiravia lävistäjällä. Pyysin Alhipan alkuun keventämään keskiravin ajan, jottei mahdollisesti häiritsisi Harmoa istumalla alas. Keskiravi olikin liian kiireistä ja askelpituus kärsi liiasta kiireestä, joten lähdimme pyytämään keskiravia varovaisemmin, pyrkien säilyttämään Harmon tasapainon alusta loppuun. Alkuun ratsukko ei ollut saada millään toistensa ajatuksista kiinni, mutta pikkuhiljaa alkoi Harmo esittää kunnon liikettä ja yhtäkkiä jotain selvästi osui kohdilleen - Harmo venytti itsensä kauniiseen keskiraviin, tehden pienen tahtirikon lävistäjän loppuun, mutta Alhippa kiitteli tammaa vuolaasti ja selvästi huomaten itsekin eron liikkeessä. Tässä välissä Harmo sai kävellä pitkin ohjin ja tasata hengitystään. Harmon käveltyä viitisen minuuttia kerättiin vielä ohjat laukkatyöskentelyä varten. Otimme maneesin pitkät sivut kokonaisuudessaan käyttöön ja laukka kulki alusta asti ravia paremmin, teimme vain korjauksia Alhipan asentoon ja muistutin vain Alhippaa pysymään edelleen rentona, hengittämään ja pitämään käden pehmeänä myös siirtyessä keskilaukasta takaisin harjoituslaukkaan. Harmo antoi itsestään valmennuksessa reilusti yli sata prosenttia, eikä tähän parivaljakkoon voi olla kuin tyytyväinen!

14.06.2012: Neljäs varsominen.
Varhain aamulla, n. klo 6, Harmo aloitti neljännen varsomisensa. Viimekertaisin kriisin jäljiltä olin tamman kanssa erittäin tarkkana ja valmiina soittamaan apua aivan samantein kun siltä alkaisi tuntumaan. Tämä varsominen sujui kuitenkin varsin sutjakasti ja tamma selviytyi siitä varsin mainiosti yksinkin. Maailmaan putkahti tammavarsa, joka oli hyvin vikkelästi pystyssä ja ahnaasti ruokailemassa nisällää. Harmo oli selkeästi jälleen onnellinen ja huolehtivainen emä, eikä varsominen selkeästi ollut tällä kertaa tammallekaan niin kova koettelemus. Jo ensimmäisen päivän aikana varsa osoitti olevansa melkoisen rohkea ja toisinaan jopa hieman itsepäinen olento, ainakin emälleen oli selkeästi hieman kiukuttelevaa sorttia. Tämä tammavarsa on selkeästi aivan erilainen persoona, kuin tamman aikasemmat jälkeläiset. Katsotaan mihinkä suuntaan luonne alkaa menemään, kun emä opettaa vielä omat juttunsa varsalleen. Ensimmäinen ulkolu tullaan suorittamaan sään salliessa jo parin päivän sisällä, ellei jotain takapakkia varsan kannalta tule seuraavana parina päivänä. Mielenkiintoinen varsa varmasti tämä tapaus ja toivottavasti tästä kehittyy emänsä vertainen kenttähevonen tai vaikka vieläkin enemmän.

20.03.2012: Kolmas varsominen.
Tänään aamuyöllä n. klo 2.40 Harmo aloitti kolmannen varsomisensa. Tämä ei sujunutkaan aivan niin kuin piti, vaan paikalle oli hälytetävä eläinlääkäri joka onneksi oli vapaa rientämään apuumme aivan samantein. Kun varsaa ei tosiaan alkanut ulos kuulumaan tutki eläinlääkäri pikaisesti missä on vika ja lopputulos oli se, että varsa oli väärässä asennossa. Muu ei auttanut kuin kääntää käsipelin varsa parempaan asentoon ja vetää ulos. Tämä onneksi onnistui ponnistelujen jälkeen. Varsa oli alkuun hieman tokkuraisen oloinen ja kasvattajana ehdin jo pelästyä, mutta aikansa lekoteltuaan iso orivarsa ponkaisi itsensä pystyyn ja suoraan emänsä maitobaarille ruokailemaan. Ensimmäisen päivän ajan tämä parivaljakko oli erittäin tarkan syynin alla joka ikinen tunti. Ensimmäinen päivä kuitenkin sujui hyvin, varsa voimistui ja Harmo itse näyttää palautuneen vaikeasta varsomisestaan erinomaisesti. Aivan selvillä vesillä ei vielä olla, mutta ilta lupasi kuitenkin jo varsin hyvää tulevaisuutta ajatellen. Katsotaan kuinka pian nämä uskaltaa ensimmäisen kerran päästää ulkoilemaan ja tuleeko eteen vielä jonkinlaisia komplikaatioita varsan kehityksessä.

28.01.2012: Valmennusviikonloppu/Maastoesteratsastus - valmentajana katti, Humupirtti
Viimeisenä päivänä oli maastoesteiden vuoro. Verryyttely hoidettiin itsenäisesti ulkokentällä. Verryyttelyn jälkeen jokainen ratsukko tuli vuorotellen maastoradalle, jossa käytiin alkuun läpi tehtävät ja mietittiin miten kunkin ratsukon tulisi niistä suoriutua. Alhippa ja Harmo tulivat radalle toisina. Muistutin alhippaa pitämään saman reippaan tempon koko ajan. Vauhti ei saisi lisääntyä kamalasti, vaan rata tuli mennä tasaisessa tahdissa. Alhippa hyppäsi ensin paria yksittäistä tukkiestettä ja lähti sen jälkeen kiertelemään rataa. Olin merkinnyt radan esteet valmiiksi, ja ratsukon tutustuessa siihen seuraava parivaljakko tulisi luokseni. Alhipan kierrettyä radan aloitettiin hyppääminen. Harmo olisi mielellään kiihdytellyt, mutta alhippa piti tempon tasaisena koko radan ajan. Kaksikon meni näytti hienolta! Hyppäämisen jälkeen käytiin vielä laukkaamassa pellolla. Loppuverkat suoritettiin itsenäisesti maneesissa rennosti eteenalas ratsastaen. Viikonloppu sujui alhipan ja Harmon osalta oikein hyvin. Maastoradalla täytyy muistaa ettei väsytä itseään heti alussa, vaan mielummin menee tasaista tahtia koko koko radan. Lopussa on parempi lisätä vauhtia kun on enää lyhyt matka maaliin.

28.01.2012: Valmennusviikonloppu/Kouluratsastus - valmentajana katti, Humupirtti
Seuraavana päivänä oli vuorossa kouluvalmennus. Itsenäisen alkuverryyttelyn jälkeen kaikki ottivat jalustimet pois. Jokainen ratsukko tuli vuorotellen suurelle pääty-ympyrälle ja muut valmistautuivat sillä aikaa ympyrätyöskentelyyn toisella ympyrällä. Alhipan kanssa hioimme liikkeiden sujuvuutta. Ratsastaja työskenteli paljon saadakseen Harmon liikkeistä irtonaisia ja pehmeitä. Ympyräyöskentelyn loppuvaiheessa tamma alkoi kulkea oikein hienosti. Työskenneltyämme jonkin aikaa myös toiseen suuntaan alhippa pääsi takaisin toiselle ympyrälle jatkamaan itsenäistä työskentelyä. Pian aloimme harjoittelemaan pohkeenväistöjä. Harjoitukset aloitettiin käynnissä keskihalkaisijalta uralle, ja kun oli saatu yksi onnistunut väistö molempiin suuntiin jatketkettiin tehtävää ravissa. Raviväistöissä heti uralle tultua nostettiin laukka. Väistöt olivat Harmon osalta hieman tahmeita ja töksähteleviä, eikä hyviä pätkiä tullut kuin pari. Loppuun harjoittelimme vielä vastalaukkaa kiemuralla. Harmo oli jo hieman väsynyt päivän valmennukseen, mutta vastalaukat sujuivat silti paremmin kuin väistöt. Valmennus lopetettiin itsenäiseen loppuverryyttelyyn.

27.01.2012: Valmennusviikonloppu/Estaratsastus - valmentajana katti, Humupirtti
Ensimmäisenä päivänä hyppäsimme rataa. Jokainen ratsukko hoiti itsenäisen alkuverryyttelyn ennen varsinaisia hyppyjä. Alkuun mentiin kolmen esteen sarjaa pääty-ympyrällä. Esteiden väliin tulisi yksi laukka-askel. Ensin tultiin sarja puomeina jotta saataisiin harjoitella taivutusta ja vasta sen jälkeen vähän isompina esteinä. Harmolta esteet sujuivat kuin vettä vaan. Ympyrällä hyppäämisen jälkeen siirryttiin harjoittelemaan rataa. Alhipan ja Harmon kohdalla estekorkeudet hipoivat 110 cm, vaikka ryhmän estekorkeus olikin virallisesti maximissaan 105 cm. Ennen hyppäämistä kävimme selvästi läpi radan, joka oli teknisesti melko vaikea. Neuvoin erikseen jokaista ratsukkoa radan ratsastuksessa jonka jälkeen aloitettiin. Ohjeistin alhippaa pitämään koko radan läpi tasaisen tahdin ja ohjata Harmon hyvässä tempossa esteelle, loppu hoituisi itsestään. Radalla oli monia erikoisesteitä, mutta Harmo hyppäsi pelottavimpienkin yli epäröimättä. Radan jälkeen hypättiin vielä jumppasarja, jonka viimeinen este oli Harmon kohdalla 120 cm. Muistutin taas pitämään tasaisen tahdin ja pehmeän tuntuman suuhun. Alhippa ja Harmo suoriutuivat jumppasarjastakin oikein hienosti.

30.12.2011: Toinen varsominen.
Tänään se kärmeniemeläinen varsa sitten meillä syntyi, kun Harmo toistamiseen päätti varsoa aamuyöllä. Karsinassa oli nyt yhden tamman sijaan kaksi. Pieni varsa oli nopeasti jalkeilla ja imemässä. Tämä tamma on veljensä sijaan hieman ujompi ja varautuneempi tapaus. Soitin Julialle, joka siltä seisomalta lähti ajamaan meille. Varsan nähdessään ylpeä kasvattaja, eli Julia sillä varsa tulee hänen kasvattajanimensä alle, antoi varsalle nimeksi Kärmeniemen Surusilmät. Surullisen oloiset silmät varsalla tosiaan on ja aivan osuvasti pieni tamma sai nimensä. Aluksi kuitenkin Harmo ja pieni varsa saavat asustaa meillä ja, kun vieroituksen aika tulee varsa saa matkata Kärmeniemeen. Nyt pari ensimmäistä päivää Harmo ja Surku saavat viettää sisällä, mutta onneksi muutaman päivän päähän on luvattu hyvää säätä, jolloin ulkoileminen tulee mahdolliseksi. Harmo itse tuntuu suhtautuvan äitiyteen samoin, kuin edelliselläkin kerralla.

11.11.2011: Ensimmäinen varsominen.
Tänään aamuyöstä Harmo varsoi ja maailmaan tupsahti pieni ja sievä punarautias orivarsa jonka turvasta löytyy haarapääskyn pyrstö. Pieni ja utelias ori oli hyvin nopeasti pystyssä ja ruokailemassa maitobaarilla. Pieni ori osoittautui heti ensimmäisen päivän aikana reippaaksi ja uteliaaksi tapaukseksi ja nimettiinkin samantein Reimaksi. Harmo osoittautui hyväksi, helläksi ja sopivan suojelevaikseksi äidiksi. Harmo antoi minun käydä karsinassa katsomassa, että orilla tosiaan on kaikki hyvin, eikä tamma ollut pätkääkään ylisuojeleva. Harmo-äiti saikin oikein kovasti rapsutuksia ja useampi ihminen kävi nopeasti ja muka huomaamattomaasti vilaisemassa millainen varsa sitä tulikaan maailmaan. Ensimmäiset päivät tamma ja varsa saa olla sisätiloissa. Jos sää salliin niin kolmen-neljän päivän päästä molemmat uskalletaan laittaa hetkeksi ulkolemaan lähitarhaan. Heti seuraavaan kiimaan Harmo on tarkoitus jälleen astuttaa. Tamman, tai pikemminkin Harmon kohdun, olen luvannut Kärmeniemeen lainaan.

28.09.2011: Estevalmennus - valmentajana misery.
Alkuverryttelyssä keskityttiin siihen että Harmo on kontrollissa ja siihen että askeleita saa tarvittaessa pidennettyä ja lyhennettyä. Ensimmäisenä oli ihan vain ravi- ja laukkapuomeja, jotka korotin pian jumppasarjaksi. Harmo hyppäsi ensin komeasti kahden jumppaesteen ylitse, eikä ymmärtänyt ideaa. Seuraavalla kerralla ratsastjaa oli valppaampi ja jumppis ylittyi kuten sen kuuluikin. Pienen kävelytauon jälkeen aloitettiin hyppääminen. Alkuunsa kahden esteen sarjaa, johon mahtui väliin kaksi normaalia laukka-askelta. Harmo oli kovin innoissaan ja ratsastaja sai pidätellä että väliin tuli ne kaksi askelta. Sitten lyhensin väliä sen verran että esteille oli tultava lyhyellä laukalla. Se olikin yllättävän haastavaa ja Harmo pudotti toisen esteen. Uusi yritys ja se meni nappiin. Muutaman hypyn jälkeen pidensin välin kahteen reiluun laukka-askeleeseen. Ratsukolla ei ollut tämän suhteen mitään ongelmaa ja Harmo olisi varmasti pidentänyt askeltansa vieläkin enemmän. Ratsukko hoiti loppuverryttelyn itsenäisesti ja lähti lopuksi kävelemään maastoon. Harmolla on oikein hieno hyppytyyli, kunhan se saisi hieman malttia hommaan eikä kuumenisi niin paljoa. Ratsastajasta ei löydy kuin kehuttavaa ja hänellä on upea istunta. Kateeksi käy!

Palaa edelliselle sivulle  |  Sivun alkuun

Ulkoasu © Milja  |  Taustakuva © The Inspiration Gallery